Tipaton tammikuu

Tipaton tammikuu on kiistelty asia. Tipatonta tammikuuta puolustavat ja vastustavat osaavat perustella näkökulmaansa monin tavoin, ja usein nämä perustelut ovat tunneperäisiä, eivät niinkään faktoihin perustuvia. Pidän kuitenkin myös näitä fiilispohjalta lausuttuja perusteluja osittain pätevinä, sillä Tipaton tammikuu on aina subjektiivinen valinta sekä kokemus, ja se on vaikutuksineen riippuvainen ihmisen juomatavoista ja -historiasta sekä suhtautumisesta alkoholin käyttöön.

Tuntuu siltä, että suurinta meteliä Tipattomasta tammikuusta pitävät juuri tunneperäisesti ja kiihkeästikin vastustavat ihmiset. Eräs, aika yleinenkin, lähestymistapa on, "minulla ei ole siihen tarvetta, koska en minä mikään juoppo ole". Miksi vastustaa jotakin sinänsä harmitonta asiaa, jos kokee sen koskevan vain muita ihmisiä? Kertooko tämä alkoholiongelman korostettu kieltäminen siitä, että ihminen, ehkä tiedostamattaan, kokee alkoholin käyttönsä jollain tavalla ongelmalliseksi?

Minä lähden tässä kirjoituksessa liikkeelle siitä olettamuksesta, että on useita erilaisia ihmisiä, joille Tipaton tammikuu voisi olla hyvä idea. Kirjoitukseen sisältyvistä linkeistä löytyy tutkittua tietoa tipattomuudesta ja sen seurauksista.

Suomessa Tipattoman tammikuun perinteet johtavat jatkosotaan, vuoteen 1942, asti, jolloin mainostoimistojen ja lehdistön perustama Propaganda-Aseveljet Ry kampanjoi "tipatonta tammikuuta", minkä seurauksena eduskunnan puhemies Väinö Hakkila julisti joulukuussa 1942 vapaaehtoisen kampanjan raittiin tammikuun viettämiseksi.
Yhtyneet Paperitehtaat aloittivat 1975 Raitis helmikuu -kampanjan, tämä perinne jatkui 1990-luvulle asti. Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä suomalaisista 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä tipattoman tammikuun. Englannissa tällä "kuivalla kaudella" on vakiintuneempi termi, Dry January, jonka on 2012 lanseerannut Alcohol Change UK, kuluvan vuoden tammikuussa Dry Januaryyn osallistui Englannissa noin neljä miljoonaa ihmistä.
Tipaton tammikuu mielletään helposti suunnatuksi lähinnä ihmisille, joille oma alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia. Mikäli Tipaton tammikuu merkitsee vain hetkellistä taukoa liiallisessa alkoholin käytössä, on sen funktio toki väärä. Jos Tipaton tammikuu on väkinäinen tauko alkoholin suurkulutuksessa, seuraa sitä usein varsin märkä helmikuu, tai ainakin helmikuun alku. Säästetyt rahat juodaan, vähän jo toipunut maksa laitetaan taas lujille ja ehkä hieman korjaantunut parisuhde pistetään takaisin epävakaalle pohjalle. Ehdoton este Tipattomalle tammikuulle ovat tietysti varsinkin suurkuluttajilla ilmenevät fyysiset vieroitusoireet, jotka voivat olla hengenvaarallisia.

Alkoholin kohtuukäyttökään ei ole täysin riskitöntä, ja Tipaton tammikuu voi "katkon" lisäksi merkitä kaikille alkoholia käyttäville myöskin esimerkiksi tilaisuutta pohtia alkoholin käyttöä yleensä, raittiin elämän kokeilua ja rahan säästöä. Tipattoman tammikuun vaikutuksia voi tutkailla esimerkiksi oman vireystilan ja jaksamisen, sekä sosiaalisen elämän ja läheissuhteiden näkökulmasta. Tipaton tammikuu on hyvä kokeiluvaihtoehto myös niille, jotka miettivät alkoholin käytön lopettamista, mutta eivät ole valmiita sitoutumaan raittiuteen kokonaan.

Psykiatri Pekka Heinälä pitää Tipatonta tammikuuta hyvänä asiana, "Tipattomalla tammikuulla on suuri itsepohdiskelun merkitys, se pistää ihmiset miettimään, millaista oma alkoholin kulutus on ja onko pakko juoda niin kuin juo. Jos juo vähän, onko pakko juoda ollenkaan. Jos juo paljon, olisiko jotain korjattavaa. Jos kuukauden tipattomuus tuottaa ongelmia, niin se on vähän huolestuttavaa. Silloin saattaa olla kyse siitä, että on alkoholista riippuvainen ja asialle pitää tehdä paljon isompia asioita kuin olla kuukausi juomatta."

https://paihdelinkki.fi/fi/oma-apu/alkoholi/tipaton-tammikuu

https://www.terve.fi/artikkelit/79143-lopeta-juominen-nain-kehosi-kiittaa